Antti-myrskyn iloja tai harmeja

Sattuipa töissä - tosi tarina:

Kolme bussia oli jäänyt jumiin mäkeen, kaksi niistä oli rinnakkain ja yksi oli valunut mäkeä alas takaperin ja päätynyt vastaantulevien kaistalle. Olimme auraamassa ko. paikkaa, mutta olimme sitten viisi tai kymmenen minuuttia myöhässä, eikä auttanut hiekat, lämmitetty katu ja lumien poisto renkaiden alta. Siinä olivat kuin Suomen peruskallio, eivät liikkuneet eteenpäin eikä taaksepäin. 

Laitoimme aurausauton vilkkuineen mäen alas poikittain ja hyppäsin urheasti tuuleen ja tuiskuun kertomaan arvon autoilijoille, että tie on poikki. Kävin vähänajan päästä hakemassa huomio toppatakin päälle että autoilijat näkisivät minut paremmin. Siinä hötäkässä jäi puhelimet autoon ja hattu, hanskat ja kaulaliina olivat mukavasti työpöydällä lämmittämässä mieltäni. Siinä sitten tuulen puhaltaessa voimakkaita puuskia levittäen samalla satavaa lunta välillä niin, ettei meinannut kustaa vaasan tielle enää nähdä, heilutin autoilijoille ohjeita käsin, sormet valkoisena, miettien kesän helteitä ja lomaa. 

Jokunen kysyi, miksei sinne saa ajaa, kerroin tilanteen ja ymmärsivät ja ajoivat vaihtoehtoista reittiä. Kaikki sujui mallikkaasti, vaikka reilu parikyt minsaa siinä oli jo paleltu ja kahvitaukokin oli mennyttä, mutta onneksi kuorma-auto kuski toi minulle kupposen kuumaa viereisestä kiskasta, jotta sormeni lämpenivät hetkeksi.
Siinä sitten ajoi mies ja huuteli, että hänen pitäs päästä laittamaan lämpövastuksia mäkeen kovemmalle, missä bussit oli jumissa. Kysyin häneltä, että eikö toista kautta pääse, kun nuo ovat mäessä jumissa. Hän sanoi, että sähkökaappi on tuossa mäen alla. Minä sitten viittelin kuorma-autoa väistämään, jotta mies pääsee pelastamaan kolme bussiparkaa kuskeineen pulasta. 

No tupsahtihan paikalle sitten naisautoilija, (sukupuolella on tässä tarinassa oikeasti väliä, koska kaikki mieskuskit ymmärsivät tilanteen selitettyäni sen), joka halusi päästä juuri tätä kautta mäen päälle.
Kerroin naiselle ystävällisesti tilanteen ja viittilöin häntä kääntymään ja neuvoin senkin mitä kautta pääsee sinne mäelle ajamaan vaihtoehtoisesti. Hän yritti kiertää minut, hän yritti kaasuttaa päälleni ja huuteli jatkuvasti ikkunasta miksi tuo pääsi ja mä en pääse? Samalla estäen siinä risteyksessä sillä autolla pelleillessään muiden liikkumisen. Rouva oikeasti kuvitteli ajavansa ensi kuorma-auton läpi ja sitten kolmen bussin läpi. 

Naisilla on ego kohdillaan - silloin kun jotain haluaa, niin se on saatava, hinnalla millä hyvänsä. No loppupeleissä seisoin auton edessä jalat harallaan ja osoitin oikealla kädellä ajosuunnan ja huusin, että tuohon suuntaan kiitos!
No rouvahan sitten vihdoin ja viimein käänsi autonsa ja jumittui lumivalliin - jolloin meikältä taisi päästä pieni hirnahdus. Muut autoilijat eivät jääneet häntä auttamaan, eivätkä antaneet tilaa, kun pääsi hangesta, taisi jokunen soittaa rouvalle torveakin - no sitähän hän taisi vähän olla.

Lahjaksi tästä kuntalaisten auttamisesta sain paleluteen niskan ja helvetinmoisen päänsäryn, mutta mitäpä sitä ei tekisi, jotta liikenne sujuisi ja saataisiin bussitkin takaisin liikenteeseen. Kuskit kiittelivät minua, kun pääsivät liikenteeseen, etten ollut päästänyt sinne autoja pahentamaan tilannetta. No onneksi joku oli sentään tyytyväinen, vaikka tämä yksi taitaa vieläkin kihistä raivosta, kun en väistänyt.

Oli autokoulun ohjeet ja liikennesäännöt rouvalta hukassa - liikenteenohjaajaa on aina toteltava, oli se sitten siviili tai poliisi, liikenteenohjaajan sana on laki. Eikä siihen hommaan ihan heppoisin perustein ryhdytäkään (ketä oikeasti kiinnostaa tuollaisessa myrskyssä seistä puolituntia huvikseen viittilöimässä ihmisille?). Olisin soittanut poliisit, kun nainen alkoi avautumaan, mutta siinä vaiheessa huomasin, että puhelimeni on kuorma-autossa - että silleen.

Mut muuten ihan tavallinen lumimyrksypäivä ja kiitos kaikille niille, jotka eivät tulleet autoilla kaupunkiin - pääsi sentään jotain tekemään niillä aurauskalustoilla, vaikka samatenhan tuo tuisku tukki tiet. No lohdutukseksi on sanottava, että juhannuksena on vähemmän lunta. Mukavaa viikonloppua!

Metrolehden uutinen kolmesta bussista